Veden kiertokulku

Lyhyt kuvaus

Tässä kuuden tehtävän sarjassa oppilaat tutustuvat veden kiertokulkuun ja erityisesti siihen, miten maaperässä oleva vesi osallistuu kiertokulkuun ja reagoi siinä tapahtuviin muutoksiin. Joukko käytännön tehtäviä antaa oppilaille mahdollisuuden tarkastella tarkemmin vapaan veden ja maaperässä olevan veden haihtumista ja tiivistymistä. Todellisten satelliittitietojen avulla opiskelijat tutkivat maaperän kosteuden muutoksia eri puolilla maailmaa viime vuosina.

Aihe Maantiede, luonnontieteet, maantiede

Oppimistavoitteet
  • Kuvata, miten vesi muuttaa olomuotoaan veden kiertokulun yhteydessä.
  • Soveltaa tietoa veden kiertokulusta ja ehdottaa, miten se voisi muuttua ilmaston lämpenemisen seurauksena.
  • Arvioi ja suorita kokeellinen menettely.
  • Kirjaa yksityiskohtaiset havainnot
  • Tunnistaa maaperän ja kasvien merkitys veden kiertokulussa.  
  • Suhteuttaa kokeen tulokset maaperän rooliin veden kiertokulussa.
  • Käytä Climate from Space -verkkosovellusta ja todellisia satelliittitietoja.
  • Yhdistää eri lähteistä saatuja tietoja itsenäisen tutkimuksen tiiviin yhteenvedon laatimiseksi.
Ikäjakauma
8 - 11-vuotiaat
Aika
noin 45 minuuttia per toiminto
Resurssi saatavilla osoitteessa:

Tehtävä 1: Veden kiertokulku tänään ja huomenna

Tässä toiminnassa oppilaat oppivat laatimaan lukutehtävän perusteella kaavion veden kiertokulusta. Tarina Stephan lumihiutaleesta havainnollistaa veden kiertokulkua ja siihen liittyviä olomuodon muutoksia. Oppilaat pohtivat veden merkitystä elämälle ja tutkivat ajatuksia ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista kiertokulkuun. Varmat lukijat voisivat lukea tarinan itsenäisesti oppitunnin valmistelemiseksi.
Tehtävä 2: Haihtumisen tutkiminen
Tämä on ensimmäinen kolmesta toisiinsa liittyvästä käytännön toiminnasta, joita voidaan käyttää, kuten tässä on esitetty, veden kierron keskeisten prosessien tutkimiseen. Tässä toiminnassa oppilaat seuraavat veden haihtumista tietyn ajanjakson aikana ja arvioivat päätelmiensä voimakkuutta tarkastelemalla vaihtoehtoisia selityksiä kokeessa. 
Laitteet
  • Kolme kuppia tai pientä tarjotinta tai kulhoa kullekin ryhmälle. 
  • Kolme tarralappua tai tussi
  • Vesi
  • Viivaimet - mieluiten sellaiset, joiden reunassa on nolla.
  • Pyyhkeet märkiä käsiä varten ja mahdollisten roiskeiden käsittelyä varten.
  • Kopio oppilaan työlehdestä 2 (2 sivua) jokaiselle oppilaalle.
  • Graafinen paperi (valinnainen)
Tehtävä 3: Kondensaation tutkiminen
Tässä toiminnassa, joka on yksi kolmesta toisiinsa liittyvästä käytännön toiminnasta, oppilaat keräävät havaintoja jostain, jonka oppilaat ovat todennäköisesti jo tunteneet, mutta jota he eivät ole tarkastelleet yksityiskohtaisesti. Tässä toiminnassa painotetaan yksityiskohtaisten ja huolellisten havaintojen tekemistä kondensaatiosta ja yhteyden rakentamista veden kiertokulkuun. 
Laitteet
  • Läpinäkyvä pullo tai purkki, jossa on tiiviisti sulkeutuva kansi, kullekin ryhmälle.
  • Tarraetiketti tai merkintä
  • Elintarvikeväri tai muste
  • Kannu tai dekantterilasi kullekin ryhmälle
  • Suppilo jokaiselle ryhmälle (ei välttämätön, mutta vähentää roiskeita).
  • Pyyhkeet märkiä käsiä varten ja mahdollisten roiskeiden käsittelyä varten.
  • Oppilaan työlehti 3 - yksi kappale oppilasta kohti 
  • Kamera (esim. älypuhelin) kullekin ryhmälle.
  • Esitys-, kuva- ja/tai tekstinkäsittelyohjelmat, jotka oppilaat tuntevat (jos käyttävät kameroita).
Tehtävä 4: Kasvit, maaperä ja veden kiertokulku 
Tässä toiminnassa, joka on yksi kolmesta toisiinsa liittyvästä käytännön toiminnasta, oppilaat oppivat kasvien roolista veden siirtämisessä maaperästä ilmakehään ja näistä veden kierron prosesseista. Oppilaat oppivat, että maaperä sitoo vettä, ja selittävät, miten kasvit osallistuvat kiertokulkuun. 
Laitteet
  • Kullekin ryhmälle kaksi samanlaista ruukkua tai paperipikaria, joista toisessa on kasvi ja toisessa pelkkää multaa.
  • Tarratarrat tai tussi
  • Kaksi kirkasta muovipussia kullekin ryhmälle
  • Kuminauhat (riippuen käytetyistä pusseista)
  • Lasta ja harja roiskeiden käsittelyä varten
  • Oppilaan työlehti 4 - yksi kappale oppilasta kohti
Tehtävä 5: Vesi maaperässä
Tässä tehtävässä oppilaat mittaavat kokeen avulla, kuinka paljon vettä maaperä pystyy sitomaan. He oppivat liittämään kokeen tulokset maaperän rooliin veden kiertokulussa. 
Laitteet
  • Jokaiselle ryhmälle ruukku, jonka pohjassa on reikiä ja joka on täytetty mullalla. 
  • Pieni tarjotin tai astia, jonka päällä kattila seisoo. 
  • Mittaussylinteri tai -muki, joka voi mitata 25 cm3 ja 50 cm3 kutakin ryhmää kohden.
  • Kannu tai suuri dekantterilasi vettä kullekin ryhmälle.
  • Ajastin tai sekuntikello ryhmää kohti
  • Kopio oppilaan työlehdestä 5 (2 sivua) jokaiselle oppilaalle. 
  • Tyhjät ruukut, jotka ovat samanlaisia kuin mullalla täytetyt ruukut (valinnainen).
  • Pyyhkeet märkiä käsiä varten ja mahdollisten roiskeiden käsittelyä varten.
Tehtävä 6: Maaperän vesi avaruudesta
Tässä tehtävässä oppilaat käyttävät Climate from Space -verkkosovellusta tutkiakseen satelliittimittauksia maaperän kosteudesta eri puolilla maailmaa ajan mittaan ja pohtimaan maaperän vesimäärän vaihtelun syitä ja vaikutuksia. He käyttävät tätä ponnahduslautana omalle tutkimustyölleen yksin tai ryhmissä.
Laitteet
  • Internet-yhteys
  • Climate from Space -verkkosovellus
  • Oppilaan työlehti 6 (2 sivua)
  • Esitysohjelmisto, kuten PowerPoint (valinnainen)
  • Materiaalit julisteen tekemistä varten (vapaaehtoinen)

Tiesitkö?

Kun aurinko lämmittää maapalloa, lämmin ja kostea ilma nousee maan pinnalta, valtameristä ja muista vesistöistä; ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy muodostaen pilviä; kun pilven vesipisarat ovat tarpeeksi painavia, ne putoavat takaisin maahan sateena tai lumena. Sadevesi ja sulava lumi ja jää voivat virrata takaisin mereen tai imeytyä maahan. Maahan imeytyvä vesi voi kerääntyä maanalaisiin pohjavesivarastoihin tai päätyä kasvien juuriin, jotka lopulta lähettävät sen maaperään.
takaisin ilmaan. Tämä veden kiertokulku on ratkaisevan tärkeä maapallon elämän ylläpitämiselle, ja olemme riippuvaisia sen kautta kiertävästä makeasta vedestä hygienia- ja teollisuuskäyttöön sekä juomaveden ja ruoan tuotantoon.

Urban Hotspots

Lyhyt kuvaus Tässä kolmen tehtävän sarjassa oppilaat oppivat, miten rakennettu ympäristö johtaa kaupunkien lämpö- ja...

Maailmanlaajuinen tilannekatsaus: miten avaruus ohjaa ilmastotoimia?

Lähes 200 maata kokoontuu Dubaihin osallistumaan vuoden suurimpaan ilmastotapahtumaan. COP28 - vuonna 2023 järjestettävä YK:n ilmastokokous - ei kuitenkaan ole pelkkä konferenssi. Ensimmäistä kertaa...

Maankäytön muutos

Satelliittikuvien avulla voimme dokumentoida maankäytön muutokset hyvin tarkasti. Tutustu siihen, miten satelliitit antavat tietoa maankäytöstä maailmanlaajuisesti. ESERO Germanyn video (englanniksi).

Maanhavainnoinnin voima

Olemme kaikki läheisesti yhteydessä maapalloon - puista, jotka tuottavat meille happea, luonnonlähteisiin, jotka muokkaavat maisemaamme. ESA:n kaukokartoitusohjelma on eturintamassa seuraamassa...