ESA_logo_2020_White (ESA_logo_2020_valkoinen)
ESERO logo valkoinen

Onko otsoni hyvä vai huono asia? -Antarktiksen otsoniaukon löytyminen

Lyhyt kuvaus

Tässä kolmen tehtävän sarjassa oppilaat oppivat otsonista ja sen vaikutuksista - hyvistä ja huonoista - maapallon elämään. Ensimmäisessä tehtävässä luodaan yleiskatsaus näihin vaikutuksiin, kerrotaan, miten otsonia mitataan, ja esitellään Etelämantereen otsoniaukon tarina. Käytännön toiminnassa tutkitaan aurinkosuojan tehokkuutta. Viimeisessä tehtävässä oppilaat käyttävät todellisia satelliittitietoja tutkiakseen, miten otsonipitoisuus on vaihdellut eri puolilla maailmaa parin viime vuosikymmenen aikana.

Aihe Maantiede, luonnontieteet, maantiede

Oppimistavoitteet
  • Yhteenveto ilmakehän eri osissa olevan otsonin vaikutuksista maapallon elämään.
  • Hahmottele Etelämantereen otsoniaukon tarina, mukaan lukien satelliittihavaintojen rooli sen palautumisen seurannassa.
  • Kokeellisen mallin osien suhteuttaminen sen edustamaan todelliseen tilanteeseen.
  • Arvioi kokeellisen menetelmän tehokkuutta.
  • Suorita käytännön toiminta ohjeiden mukaan ja kirjata tulokset järjestelmällisesti.
  • Tutustu maailmanlaajuisten otsonipitoisuuksien muutoksiin Climate from Space -verkkosovelluksen avulla.
  • Valita keskeiset tiedot eri lähteistä tiiviin yhteenvedon laatimiseksi itsenäisestä tutkimuksesta.
Ikäjakauma
8 - 11-vuotiaat
Aika
noin 60 minuuttia per toiminto
Resurssi saatavilla osoitteessa:
Englanti, Ranskan, Espanjan, Saksan, Hollantilainen
Avainsanat:
, , , , , ,
Lataa aktiviteetti - FI

Koulujen ilmasto

on ESA:n ilmastonmuutosaloitteen (CCI) kehittämä sarja luokkahuonevälineitä, joissa keskitytään ilmastojärjestelmän keskeisiin näkökohtiin.

Vieraile Climate for Schools -sivustolla
Tehtävä 1: Miksi otsoni merkitystä?
Tässä tehtävässä oppilaat tutustuvat otsoniin näkymättömänä kaasuna, joka suojaa elämää maapallolla, jos se on korkealla taivaalla, mutta joka vahingoittaa ihmisten terveyttä, kun se on lähellä maanpintaa. Opettajan lukema tarina esittelee nämä tiedot. Tarinassa kerrotaan myös Etelämantereen otsoniaukosta ja satelliittihavaintojen merkityksestä sen palautumisen seurannassa. Varmat lukijat voivat ehkä lukea tarinan itse, ehkä oppitunnin valmistelemiseksi. Luokkahuoneessa opettajat voivat käyttää tekstiä täydentämään materiaalia siihen liittyvästä tarinasta Climate from Space.
Tehtävä 2: Kuinka hyvä aurinkosuojavoiteeni on?
Tässä tehtävässä oppilaat tekevät omia havaintojaan tutkimalla kokeessa, miten aurinkovoide suojaa haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Käytännön toiminnassa käytetään UV-herkkiä helmiä, joiden avulla tutkitaan erityyppisten aurinkovoiteiden suojaavaa vaikutusta. Oppilaat oppivat suhteuttamaan kokeellisen mallin osia sen edustamaan todelliseen tilanteeseen ja arvioimaan kokeellisen menetelmän tehokkuutta.

 

Laitteet
  • 5-6 UV-herkkää helmeä ryhmää kohti, mieluiten violettia tai tummanvaaleanpunaista (sama väri ryhmän sisällä).
  • Petri-malja tai muu tasainen avoin astia ryhmää kohti
  • UV-polttimo (valinnainen kullekin ryhmälle)
  • Värikyniä (samanvärisiä kuin helmet), yksi jokaiselle oppilaalle.
  • Valikoima aurinkovoiteita, joissa on eri suojakertoimet. 
  • Vesilasit - yksi per ryhmä
  • Sharpie tai muu hieno pysyvä tussi
  • Narua ja tarroja (valinnainen)
  • Pyyhkeet
  • Kopio oppilaan työlehdestä 2 (2 sivua) jokaiselle oppilaalle.
Tehtävä 3: Otsoniaukko
Tässä tehtävässä oppilaat käyttävät Climate from Space -verkkosovellusta tutkiakseen satelliittimittauksia otsonista eri puolilla maailmaa ajan mittaan ja tarkastellakseen muutoksia Etelämantereen otsoniaukossa kahden viime vuosikymmenen aikana. Oppilaat valitsevat keskeiset tiedot eri lähteistä ja esittävät tiiviin yhteenvedon itsenäisestä tutkimuksesta. 
Laitteet
  • Internet-yhteys
  • Climate from Space -verkkosovellus
  • Oppilaan työlehti 3
  • Värillinen tietolomake 3 (yksi per oppilasparin ryhmä).
  • Esitysohjelmat, kuten PowerPoint

Tiesitkö?

- Alailmakehän otsoni on savusumun pääkomponentti, joka syntyy epäpuhtauksien kemiallisista reaktioista ilmassa olevien kaasujen kanssa.


- Oxfordin yliopiston tutkija Gordon Dobson rakensi vuonna 1920 ensimmäisenä mittalaitteen otsonipitoisuuden mittaamiseksi maasta käsin.


- Monet kaukokartoitussatelliitit ovat sellaisilla kiertoradoilla, että ne eivät voi tehdä mittauksia suoraan pohjois- tai etelänavan yläpuolella - vaikka ne "näkevät" kaikkialle muualle maapallon muutoksiin.

Värinäkö

Tutustu siihen, miten Copernicus Sentinel-2 -satelliitin kaltaiset satelliitit tarjoavat uuden näkökulman maapallon maaperään ja kasvillisuuteen.

Urban Hotspots

Lyhyt kuvaus Tässä kolmen tehtävän sarjassa oppilaat oppivat, miten rakennettu ympäristö johtaa kaupunkien lämpö- ja...

Lue lisää