Planeetan pulssin mittaaminen - Yläkoulu

Lyhyt kuvaus

Tässä kolmen tehtävän sarjassa oppilaat oppivat, miten anturit keräävät tietoja ja miten satelliitin kiertorata vaikuttaa saatuihin yksityiskohtiin. Tekstipohjaisessa tehtävässä esitellään kaukokartoituksen käsite ja tarkastellaan, miten eri kiertoradoilla olevia antureita ja satelliitteja voidaan sovittaa käyttötarkoitukseen. Tämän jälkeen tutkitaan matemaattisesti tekijöitä, jotka vaikuttavat satelliittikuvassa näkyvien yksityiskohtien määrään. Viimeisessä tehtävässä oppilaat käyttävät Climate from Space -verkkosovellusta tutkiakseen erilaisia ilmastomuuttujia El Niño- ja La Niña -tapahtumien aikana.

Aihe Maantiede, luonnontieteet, maantiede

Oppimistavoitteet
  • Luettele kaukokartoitusjärjestelmän keskeiset osat.
  • Kuvaile eri satelliittiratojen hyötyjä ja haittoja maapallon ja sen ilmaston seurannassa.
  • Luo infografiikka tutkimuksen välittämiseksi kiinnostavalla tavalla.
  • Digitaalisen kuvan analysointi kuvan resoluution määrittämiseksi.
  • Pohditaan, miten anturit mukautetaan käytettäviksi satelliittialustoilla.
  • Ehdota syitä eri välineillä kerättyjen tietojen resoluution eroihin.
  • Käytä ilmastotietoja El Niño- ja La Niña -tapahtumien tunnistamiseen.
  • Selitä, miten näillä tapahtumilla on maailmanlaajuisia vaikutuksia, ja tutki yhden tällaisen vaikutuksen vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan.
Ikäjakauma
14 - 16-vuotiaat
Aika
noin 45 minuuttia per toiminto
Resurssi saatavilla osoitteessa:
Tehtävä 1:Planeetan pulssin mittaaminen
Tässä ymmärtämistehtävässä oppilaat tutustuvat kaukokartoituksen käsitteeseen ja tutkivat eri kiertoradoilla olevien satelliittien käyttöä maapallon ilmastojärjestelmän osien seuraamiseen. Varmat lukijat voivat tehdä tämän harjoituksen itsenäisenä kotitehtävänä, ja lopullinen tutkimustehtävä voidaan tehdä yksin tai pareittain/ryhmissä.
Tehtävä 2: Mitä voimme nähdä avaruudesta?
Tässä tehtävässä oppilaita haastetaan pohtimaan tekijöitä, jotka vaikuttavat avaruudesta kerättyjen tietojen yksityiskohtaisuuteen. Luokkahuoneessa arkikameralla otetun digitaalisen kuvan tietoihin perustuvien laskelmien avulla oppilaat voivat tarkistaa matemaattisia ajatuksia samankaltaisista kolmioista tai suhteellisuudesta. Climate from Space -verkkosovelluksen tietokokonaisuuksien resoluution tutkiminen esittelee avaruudesta mitattavien ECV-arvojen laajan valikoiman. 
Laitteet
  • Oppilaan työlehti 2 (2 sivua)
  • Metrisormi tai mittanauha
  • Älypuhelin tai digitaalikamera
  • Laskin
  • Opiskelijoille tutut kuvankäsittelyohjelmat.
  • Climate from Space -verkkosovellus (cfs.climate.esa.int)
Tehtävä 3: El Niño ja La Niña
Tässä tehtävässä oppilaat tutustuvat tarkemmin joihinkin Climate from Space -verkkosovelluksen tietokokonaisuuksiin, jotta he ymmärtäisivät El Niño- ja La Niña -ilmiöitä ja niiden vaikutuksia koskevaa tutkimusta.

Tiesitkö?

Ilmaston seuranta on yksi kaukokartoituksen tärkeimmistä käyttötarkoituksista. Ilmastojärjestelmä on monimutkainen, ja sen ymmärtäminen edellyttää mittauksia eri puolilta maapalloa, joten avaruus on ihanteellinen näköalapaikka tietojen keräämiseen: yhden satelliittikuvan sisältämien tietojen keräämiseen tarvittaisiin armeija maanpäällisiä tarkkailijoita. Avaruuslaitteilla voidaan kerätä tietoja myös kaukaisista tai vaikeapääsyisistä paikoista, kuten napa-alueilta ja valtameren keskeltä. Satelliittien etuna on myös se, että ne voivat tehdä mittauksia säännöllisin väliajoin vuosien ajan. Useiden satelliittivälineperheiden päällekkäisten mittausten ansiosta meillä on nyt vuosikymmeniä kattavat yksityiskohtaiset tiedot monista ilmaston keskeisistä osatekijöistä, joita tutkijat ja poliittiset päätöksentekijät kutsuvat olennaisiksi ilmastomuuttujiksi (Essential Climate Variables, ECV).

Paikkatietoerotuskyky

Planeettamme havainnointi satelliittien avulla riippuu suurelta osin niiden antureiden erilaisista ominaisuuksista. Paikkatietoresoluutio, joka selitetään tässä videossa, on yksi näistä ominaisuuksista. Video by...