Planetaariset lämpöpumput
Tässä kolmen tehtävän sarjassa oppilaat oppivat, miten valtamerten kierto vaikuttaa ilmastoon. Alkutehtävässä he suorittavat laskelmia vertaillakseen ilmaston lämpenemisen suhteellista vaikutusta ilmakehään ja valtameriin. Käytännön toiminnassa, jossa käytetään helposti saatavilla olevia laitteita, oppilaat voivat nähdä, miten eri lämpötiloista vesi voi muodostaa kerroksia valtameressä, ja pohtia, miten he voisivat käyttää tätä hyväksi tutkiessaan suolapitoisuuden muutosten vaikutusta. Viimeisessä tehtävässä oppilaat käyttävät Climate from Space -verkkosovellusta saadakseen lisätietoja Golfvirrasta.
Aihe Maantiede, luonnontieteet, maantiede
- Suorita laskelmia vertaillaksesi valtamerten ja ilmakehän roolia ilmaston säätelyssä.
- Selitä, miten maailmanlaajuinen termohaliinikierto syntyy.
- Kuvaile, miten merivirrat kuljettavat vettä ja energiaa maapallon ympäri.
- Tutkitaan mallin avulla eri lämpötiloissa olevan veden liikkumista ja selitetään valtameren kerrostumista.
- Suunnittele käytännön menetelmiä, joilla tutkitaan kysymystä siitä, miten vesi liikkuu valtamerissä.
- Kuvaile Golf-virran käyttäytymistä ilmastotietojen avulla.
- Yhdistetään vähintään kahta keskeistä ilmastomuuttujaa koskevia tietoja havaitun korrelaation tai suuntauksen selittämiseksi.
- Suuri läpinäkyvä astia ryhmää kohti
- Pieni astia ryhmää kohti, joka upotetaan isompaan astiaan.
- Muovipussit
- Kuminauhat tai naru
- Elintarvikeväri tai muste
- Jää ämpärissä jäähdytystä varten tai jäähdytettyä vettä.
- Kuuman ja kylmän veden saanti
- Sekuntikello tai kello ryhmää kohti (valinnainen)
- Kamera tai älypuhelin ryhmää kohti (valinnainen)
- Lämpömittarit (valinnainen)
- Liinat tai paperipyyhkeet
- Oppilaan työlehti 2 (2 sivua)
- Materiaalit julisteiden luomiseen tai ohjelmistot videoiden tai esitysten luomiseen.
- Ilmasto avaruudesta -verkkolähde: Planetaariset lämpöpumput (valinnainen)
Tiesitkö?
Ennen satelliittien aikakautta valtameren lämpötilaa voitiin mitata vain rannalle kiinnitetyillä, laivoista laskettavilla tai poijuihin tai sukellusaluksiin kiinnitetyillä lämpömittareilla. Tämä tarkoitti tietenkin sitä, että mittaukset olivat hajanaisia ja että vain harvoista paikoista oli olemassa jatkuvia tietoja. Satelliittien lämpökamerat voivat mitata meren pintalämpötilaa koko maailmassa säännöllisin väliajoin. Geostationaarisella kiertoradalla oleva satelliitti voi tarkastella jokaista merenosaa tietyllä pallonpuoliskolla noin kerran vartissa; lähempänä maapalloa oleva polaarinen satelliitti näkee yksityiskohtaisemmin ja kattaa koko planeetan, mutta mittaa lämpötilan tietyssä paikassa vain noin kymmenen päivän välein.
Maanhavainnoinnin voima
Olemme kaikki läheisesti yhteydessä maapalloon - puista, jotka tuottavat meille happea, luonnonlähteisiin, jotka muokkaavat maisemaamme. ESA:n kaukokartoitusohjelma on eturintamassa seuraamassa...
Veden kiertokulku
Lyhyt kuvaus Tässä kuuden tehtävän sarjassa oppilaat oppivat veden kiertokulusta ja erityisesti siitä, miten vesi...
Maa uhattuna - Elämän tulevaisuudennäkymät pienillä saarilla
Lyhyt kuvaus Tässä neljän tehtävän sarjassa oppilaat oppivat merenpinnan nousun syistä ja mahdollisista vaikutuksista....
Kasvihuoneilmiö ja sen seuraukset - Tutkimus ilmaston lämpenemisestä
Lyhyt kuvaus Tässä kolmesta aktiviteetista koostuvassa sarjassa oppilaat tekevät käytännön kokeita ja oppivat tulkitsemaan satelliittikuvia....
Väylä aukeaa - Arktinen merijää ja ilmastonmuutos
Lyhyt kuvaus Tässä kolmen tehtävän sarjassa oppilaat tutustuvat arktisen merijään tärkeään rooliin....
Biologinen monimuotoisuus ja elinympäristöjen häviäminen
Lyhyt kuvaus Tässä kolmen harjoituksen sarjassa oppilaat aloittavat lukutehtävällä, joka esittelee sanastoa ja ajatuksia....
EN 
CS 
DA 
ET 
FI 
FR 
DE 
EL 
HU 
IT 
LV 
LT 
NL 
NB 
PL 
PT 
RO 
SK 
SL 
SV 
ES 