Biologinen monimuotoisuus ja elinympäristöjen häviäminen

Lyhyt kuvaus

Tässä kolmen harjoituksen sarjassa oppilaat aloittavat lukutehtävällä, jossa esitellään sanastoa ja ajatuksia, jotka ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen ja ekosysteemien välisen suhteen pohtimisessa. Paikallisen alueen kenttätutkimus, joka voidaan tehdä kotitekoisilla laitteilla, laajennetaan siten, että siihen sisältyy biologisen monimuotoisuuden mittaaminen, jota voidaan myöhemmin käyttää eri alueiden todennäköisen sietokyvyn vertailuun. Viimeisessä tehtävässä oppilaat käyttävät Climate from Space -verkkosovellusta tutkiakseen, miten paikallisen lajin elinympäristöä kuvaavat tekijät ovat muuttuneet, ja suhteuttavat tämän viimeaikaisiin ja mahdollisiin muutoksiin lajin populaatiossa.

Aihe Maantiede, luonnontieteet, maantiede, biologia, ekologia

Oppimistavoitteet
  • Määrittele aiheeseen liittyvät avainsanat
  • Selittää, miksi biologinen monimuotoisuus on tärkeää, mukaan lukien ilmastovaikutukset.
  • Suorita kenttätutkimus kasvillisuudesta
  • Lasketaan biologisen monimuotoisuuden mitta kenttätutkimuksen perusteella.
  • Tutki elinympäristöön vaikuttavien abioottisten tekijöiden muutoksia Climate from Space -verkkosovelluksen avulla.
  • Arvioi elinympäristön muutosten vaikutusta paikalliseen lajiin.
Ikäjakauma
14 - 16-vuotiaat
Aika
noin 45 minuuttia per toiminto
Resurssi saatavilla osoitteessa:
Tehtävä 1: Keskeiset ajatukset
Tässä lukemiseen perustuvassa toiminnassa oppilaat laativat sanaston keskeisistä termeistä. Tehtävä sopii itsenäiseen oppimiseen oppilaille, jotka ovat varmoja lukijoita. Sitä voidaan käyttää aiheen alussa arvioimaan oppilaiden ymmärrystä käsitteistä, joista osa he ovat saattaneet tavata aiemmissa opinnoissaan. Luokkahuoneessa voit käyttää tekstin havainnollistamiseen materiaalia siihen liittyvästä Climate from Space -tarinasta.
Tehtävä 2: Biologisen monimuotoisuuden mittaaminen
Tässä tehtävässä oppilaat käyttävät paikallisen kenttätutkimuksen tuloksia biologisen monimuotoisuuden mittarin laskemiseen. Kunkin opiskelijaryhmän on otettava satunnaisnäytteitä valitsemaltaan alueelta. Tavallisissa oppikirjoissa ja lähteissä kuvataan erilaisia tapoja tehdä tämä, ja olisi käytettävä tilanteeseen sopivaa menetelmää (oppilaiden kyky, tutkimusalueen ja luokan koko, paikalliset vaaratekijät jne.). 
Laitteet
  • Quadrat - yksi per ryhmä
  • Kamera tai älypuhelin - yksi per ryhmä (valinnainen)
  • Internet-yhteys tai/ja paikallisten kasvien kenttäopas - yksi ryhmää kohti
  • Oppilaan työlehti 2 (2 sivua)
  • Biologinen monimuotoisuus Activity 2 -taulukko ESA:n Climate for Schools -sivuston (https://climate.esa.int/en/educate/climate-for-schools/) Biodiversity and habitat loss -osiosta tai/ja laskin.
Toiminta 3: Paikalliset luontotyypit
Tässä tehtävässä oppilaat tunnistavat paikallisen lajin elinympäristöä kuvaavat tekijät, käyttävät Climate from Space -verkkosovellusta selvittääkseen, miten jotkin näistä tekijöistä ovat muuttuneet viime vuosina, ja pohtivat näiden muutosten syitä ja vaikutuksia. Tehtävä voidaan toteuttaa yksilöinä tai pareittain/pienryhmissä. Jos oppilaat työskentelevät yhdessä ja/tai eivät tunne verkkosovellusta, olisi hyödyllistä tehdä ainakin harjoituksen ensimmäinen osa luokassa, vaikka tehtävä soveltuu itsenäiseen oppimiseen. 

Tiesitkö?

Jaamme planeettamme miljoonien muiden elävien lajien - eläinten, kasvien, sienten ja pienempien organismien - kanssa. Tutkijat kutsuvat tätä elämän monimuotoisuutta biologiseksi monimuotoisuudeksi. Terveissä maaekosysteemeissä elää paljon kasvinsyöjiä (eläimiä, jotka syövät kasveja), vähemmän lihansyöjiä (eläimiä, jotka syövät kasvinsyöjiä) ja pieni määrä huippusyöjiä (lihansyöjiä, jotka syövät muita lihansyöjiä). Biologinen monimuotoisuus ylläpitää tätä pyramidia ja on
yksi tapa mitata planeetan tai sen alueiden terveyttä. Biologinen monimuotoisuus on erityisen suurta metsissä, joissa elää yli 80% kaikista maalla elävistä eläin- ja kasvilajeista. Biologista monimuotoisuutta uhkaavat monet tekijät. 

Tutustu merenpinnan tasoon

Lue, miten ilmastonmuutos aiheuttaa merten nousua ja miten satelliitit ovat mitanneet merenpinnan korkeutta järjestelmällisesti vuodesta 1992 lähtien.

Sähkömagneettinen spektri - Johdanto

Tutustu sähkömagneettiseen spektriin ja siihen, miten satelliitit voivat nähdä näkymättömän. ESERO Germanyn video (englanniksi).

Mitkä ovat erot

Tässä lyhyessä videossa ilmastotutkija Natalie Douglas selittää sään, ilmaston vaihtelun ja ilmastonmuutoksen eron. Natalie toimii Surreyn yliopiston opetus- ja tutkimustyöntekijänä ja tekee yhteistyötä...