Vaihe 2 - Ilmasto-ongelman tutkiminen
Tässä vaiheessa oppilaat tutkivat vaiheessa 1 tunnistamaansa ilmasto-ongelmaa. Tätä varten oppilaat kerätä sopivia tietoja, kääntää nämä tiedot, analyysi niiden havainnot ja tehdä johtopäätöksiä.
Vaiheen 2 aikana ESA tai tarvittaessa kansallinen koordinaattori järjestää verkkotapahtumia, joissa ryhmät voivat "[...]".Kysy tutkijalta" ja saat taustatietoja ja vinkkejä.
Vaiheen 2 vaiheet:
Kerää tietoja
Vaiheessa 2 aloitetaan tietojen kerääminen, jotta voidaan vastata vaiheessa 1 määriteltyyn tutkimuskysymykseen. On tärkeää, että kaikki kerätty tieto kirjataan ylös, ja tätä varten oppilaat voivat pitää päiväkirjaa tai kirjauslomakkeita, joihin kirjataan olennaiset tiedot.
Oppilaiden Climate Detectives-hankkeessa käyttämät maanhavainnointitiedot voivat olla maanpäällisiä mittauksia TAI satelliittitietoja. Oppilaat voivat myös käyttää tutkimuksissaan molempia tietotyyppejä.
Maanpäälliset tiedot
Tämä on opiskelijoiden paikan päällä keräämää tietoa. Päiväkirjaan, kirjauslomakkeeseen tai laskentataulukkoon voidaan sisällyttää seuraavia tärkeitä tietoja.
Päivämäärä
Kellonaika
Sijainti (kartta & GPS)
Ilmastomuuttuja (lämpötila, kosteus, tuulen nopeus, sademäärä, pilvisyys).
Tarkkailupöytäkirjat
Mittaukset/lukumäärät
Kyselyn vastaukset
Kenttäkokeen tiedot
Laboratoriokokeen tiedot
Todisteita opiskelijoiden työskentelystä voidaan dokumentoida myös seuraavin keinoin:
Valokuvat paikasta, jossa tietoja kerätään.
Videot
Valokuvat tiimin jäsenistä työssä (varmista, että noudatat koulusi GDPR-sääntöjä).
Kuvakaappaukset kerättävistä tiedoista
Merkityt luonnokset kentällä tai laboratoriossa tehdyistä kokeista.
Tästä voi olla hyötyä, kun kerrotaan opiskelijoiden hankkeen kolmannen vaiheen aikana tekemästä työstä.
Satelliittitietojen saatavuus ja käyttö
Maapalloa kiertää joukko satelliitteja, jotka keräävät tietoja ja seuraavat ilmastoa avaruudesta käsin (etänä). Satelliitit käyttävät monenlaisia antureita, joiden avulla ne tuottavat nykyisiä ja historiallisia tietoja monista ilmastomuuttujista.
Opiskelijoilla on pääsy tietoihin, jotka liittyvät maan lämpötilaan, ilmanlaatuun, kasvillisuuskuvioihin, jääpeitteeseen, valtameriin ja moneen muuhun. Tietoja ja satelliittikuvia voidaan käyttää, ja haettuja tietoja voidaan käyttää vastaamaan tutkimuskysymykseen, joka määriteltiin Climate Detectives -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa.
Jos oppilaat käyttävät satelliittitietoja ja -kuvia tutkiessaan ilmasto-ongelmaansa, heidän tulisi tehdä yksityiskohtaisia muistiinpanoja, kuten:
Mainitse linkki käytettyihin sovelluksiin
Päivämäärä, jona he hakivat tietoja
Haettu alue
Tallenna, onko kyseessä nykyiset vai historialliset tiedot
Hae ja tallenna tiedot
Lataa ja tallenna haluamiaan satelliittikuvia
Tietojen järjestäminen ja hallinta
Ensimmäinen vaihe tietojen järjestämisessä on niiden kokoaminen sellaiseen muotoon, jota on helppo tulkita ja jossa muuttujien väliset suhteet ovat helposti havaittavissa.
Oppilaat voivat laatia selkeästi merkittyjä taulukoita tiedoista. Näiden avulla voidaan sitten luoda erilaisia kaavioita, joiden avulla voidaan esittää tietoja ja esimerkiksi kuvioita, suuntauksia ja yhtäläisyyksiä/eroja voidaan havaita selkeämmin.
Viivadiagrammit
hajontadiagrammit
trendikaaviot
pylväsdiagrammit
ympyrädiagrammit
Kun oppilaat rakentavat kuvaajia, heidän on otettava huomioon seuraavat seikat:
kuvaajan otsikko
selvästi merkittyjä akseleita
mittayksiköt
asianmukainen skaalaus
Opiskelijat voivat käyttää yksinkertaisia tilastollisia/matemaattisia laskutoimituksia, kuten otoskoko, keskiarvo, mediaani ja vaihteluväli.
Taulukoista ja kaavioista on hyötyä projektin kolmannessa vaiheessa, kun oppilaat jakavat tuloksiaan ja kertovat havainnoistaan.
Analysoi tietoja ja tee johtopäätöksiä
Kerätyt ja kootut tiedot muodostavat perustan ryhmähanketta koskevalle keskustelulle, päättelylle ja pohdinnalle. Opiskelijat voivat käyttää seuraavia kysymyksiä arvioidessaan, vastaavatko heidän havaintonsa heidän tutkimuskysymykseensä:
Onko selviä suuntauksia/kaavoja?
Mitä suuntaukset/mallit voivat tarkoittaa?
Onko epäyhtenäisyyksiä tai näyttääkö jokin asia virheelliseltä? Voidaanko ne selittää?
Voidaanko havainnoista tehdä johtopäätöksiä?
Onko päätelmissä rajoituksia?
Onko tutkimuskysymykseen vastattu riittävästi?
Tarvitaanko lisätutkimuksia?
Johtopäätökset ovat vaikea osa tutkimusprosessia, eikä tulosten ja johtopäätösten välinen ero ole aina selvä. Johtopäätöksessä olisi pyrittävä vastaamaan tutkimuskysymykseen, ja tulokset voidaan tarvittaessa esittää kuvaajassa, taulukossa tai piirakkakaaviossa, kuten edellisessä jaksossa.
Lisätietoja vaiheesta 2 ja sen eri vaiheista on osoitteessa opettajan opas
EN 
CS 
DA 
ET 
FI 
FR 
DE 
EL 
HU 
IT 
LV 
LT 
NL 
NB 
PL 
PT 
RO 
SK 
SL 
SV 
ES 