Ilmastodetektivien projektit 2018-2019

Hankkeen nimi: Kasvillisuuden muuttumisesta Lauttasaaressa

Joukkue: 9k Lauttasaari, Suomi  LPS CD School -palkinto

2018-2019   Lauttasaaren yhteiskoulu (Lauttasaaren peruskoulu)   Helsinki   Suomi   17 Oppilaan ikä: 14-15

Puiden vaikutus kaupunkiympäristöön hiilinieluina, ravinteiden nieluina ja ilmassa olevien hiukkasten sidontapintoina sai meidät valitsemaan otsikon "Kasvillisuuden muuttumisesta Lauttasaaressa". Tutkimme Helsingin Lauttasaaren metsäkatoa ja sitä, millaisia ongelmia metsäkato aiheuttaa. Keräsimme aineistoa ja dataa, esimerkiksi ilmakuvia ja Sentinel-2-satelliittikuvia Lauttasaaresta eri ajankohdista sekä tietoa siitä, kuinka paljon puut keskimäärin sitovat hiilidioksidia. Kvantitatiivinen analyysi tehtiin mittaamalla kaupunkien viherympäristöjen pinta-ala Lauttasaaressa GeoGebralla. Vertailimme eri vuosien kuvien tuloksia. Aikajana oli 1954-2017 ja kuvat olivat kesä-elokuulta. Tämän jälkeen laskimme puiden määrän, joka tarvitaan keskimääräisten kaupunkilaisten hiilidioksidipäästöjen kompensoimiseksi, ja laskimme myös arvioidun puiden määrän Lauttasaaren viherympäristöissä. Halusimme tietää, voivatko Lauttasaaressa kasvavat puut kompensoida asukkaiden CO2-päästöjä. Hiilidioksidi on ilmakehän tärkein kasvihuonekaasu, jonka lisääntyvä määrä lämmittää ilmastoa.

1. Metsäpinta-ala on vähentynyt Lauttasaaressa 50% vuodesta 1954 vuoteen 2017, ja nopea vaihe on tapahtunut vuosina 1988-2014. 2. Lauttasaaren puusto voi kompensoida vain noin 1900 ihmisen hiilidioksidipäästöt, kun saarella asuu 24 000 ihmistä. Laskelmat perustuvat siihen, että keskivertosuomalainen tuottaa 10 300 kg CO2 vuodessa ja yksi puu voi sitoa noin 22 kg CO2 vuodessa. Johtopäätös on, että kaupunkiympäristön rakentamisella on ollut suuri vaikutus metsäalueeseen i Lauttasaaressa viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan metsäkato on ollut 50% ja ihmisten määrä on kasvanut ja hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat nousseet kuluttavamman elämäntavan vuoksi. Otimme mukaan myös leväkukintoja koskevan tutkimuksen, mutta aineiston vuoksi (hyvälaatuisia satelliittikuvia saatavilla vasta vuodesta 2015 eteenpäin) saimme vain paljon lyhyemmän aikajänteen. Näin ollen emme voineet nähdä, korreloiko leväkukintojen lisääntyminen metsäkadon kanssa. Voisimme kuitenkin havaita, että 1. Leväkukinta Lauttasaaren ympäristössä on lisääntynyt ja se on voimakkainta heinä-elokuussa lämpiminä kesinä. 2. Viime vuosina leväkukinta toukokuussa on näkynyt myös satelliittikuvissa. 3. Kesä 2018 oli leväkukinnan kannalta yksi pahimmista ja myös yksi kaikkien aikojen lämpimimmistä.

Vaikutuksen aikaansaamiseksi kirjoitimme artikkelin paikallislehteen ja koulun blogiin. Artikkelin pääpointti oli, että Lauttasaaren metsäalueet eivät enää pysty korvaamaan Lauttasaaressa asuvien ihmisten hiilidioksidipäästöjä. Vähenevän taajamametsän vaikutus on siis enemmänkin ympäristöongelma, joka aiheuttaa leväkukintoja lisääntyvän ravinnevirtauksen vuoksi ja aiheuttaa terveysongelmia liikenteen ilmassa olevien hiukkasten vaikutuksesta, jotka pysyvät pidempään ilmassa sitovien kasvillisuuspintojen häviämisen vuoksi. Tämä olisi pidettävä mielessä, kun tehdään jatkosuunnitelmia kaupunkialueen kehittämiseksi. Opettajankoulutus suomalaisille biologian ja maantiedon opettajille: "EO-selaimen käyttö maantiedon ja ilmastonmuutoksen opetuksessa" on tarkoitus järjestää marraskuussa 2019.

https://drive.google.com/file/d/1MPSXe5LM_jHn8HVsX66JtmkaycEoXMCR/view?usp=sharing

https://drive.google.com/file/d/1p_mluRZHSBRc46nUgSYMIW-jVDYo8M8X/view?usp=sharing