16159968998_066ce7ba99_o

Climate Detectives Yleiskatsaus

Tietoa Ilmastoetsivistä

Ilmastoetsivät on 8-15-vuotiaille oppilaille suunnattu kouluhanke, jota Euroopan avaruusjärjestö (ESA) toteuttaa yhteistyössä Euroopan kansallisten avaruusalan koulutustoimistojen (ESERO) kanssa eri puolilla Eurooppaa. Vuodesta 2022-2023 alkaen Climate Detectives on avoin myös 19-vuotiaille koululaisille.

Tässä hankkeessa oppilaat omaksuvat Climate Detectives:n roolin ja oppivat samalla maapallon ympäristöstä. Tätä varten he tunnistavat paikallisen ilmasto-ongelman (Vaihe 1), tutkia sitä käyttämällä todellisia satelliittikuvia tai omia maastomittauksiaan (Vaihe 2), ja lopuksi ehdotetaan toimia ongelman vähentämiseksi tai seuraamiseksi. Lopuksi opiskelijat jakavat tuloksensa ESA Climate Detectives -yhteisön kanssa hankealustalla (Vaihe 3). Näin kaikki voivat oppia heidän työstään, ja oppilaat voivat myös lisätä tietoisuutta tutkimastaan ongelmasta.

Miksi osallistua?

Osallistumalla Climate Detectives-hankkeeseen oppilaat ymmärtävät maapallon ilmaston monimutkaisena ja muuttuvana järjestelmänä ja oppivat, miten tärkeää on kunnioittaa ympäristöämme. Opiskelijoilla on mahdollisuus keskustella tutkijoiden ja ilmastoasiantuntijoiden kanssa järjestetyissä webinaareissa sekä käynnistää ja järjestää itse tällaisia tilaisuuksia paikallisten korkeakoulujen, yliopistojen ja muiden organisaatioiden kanssa.

Hankkeen tavoitteet ovat seuraavat:

- Edistetään STEM-osaamisen ja -taitojen opetusta ja oppimista, mukaan lukien tieteelliset menetelmät, tiedonkeruu, visualisointi ja analysointi.

- Parannetaan nuoren sukupolven tietoisuutta ja tietämystä maapallon ilmastosta sekä maailmanlaajuisena kysymyksenä että paikallisessa ympäristössä ja valmistellaan heitä tämän vuosisadan ilmastohaasteisiin.

Aikajana

Hankkeessa on kolme vaihetta, ja se toteutetaan joka lukuvuosi syyskuun puolivälistä toukokuun loppuun. Ryhmien on ilmoittauduttava ja toimitettava tutkimussuunnitelma vaiheessa 1 voidakseen osallistua hankkeeseen. Katso koko aikataulu täällä.

Eri vaiheiden esittely

Vaihe 1 - Ilmasto-ongelman tunnistaminen

Tässä vaiheessa opiskelijoita pyydetään tunnistaa ilmasto-ongelma, jota he haluaisivat tutkia "Climate Detectives" -nimellä. Oppilaiden olisi määriteltävä ongelma kouluopinnoissaan ja paikallisessa ympäristössään tekemiensä havaintojen perusteella. Oppilaiden on suunniteltava ongelman tutkiminen, mukaan lukien heidän tutkimuskysymys ja mitä maanhavainnointitietoja heidän on kerättävä ja mitä kenttä-/laboratoriotutkimuksia he tarvitsevat vastatakseen kysymykseen. Suunnittelu on tärkeä vaihe kaikissa tutkimuksissa!

Maanhavainnon ja ilmaston alan tutkijat tarkastavat tutkimussuunnitelmat ja antavat kirjallista palautetta kaikille hankkeeseen osallistuville ryhmille.

Vaiheen 1 vaiheet:

Tutkimuskysymyksen määrittäminen

Tutkimuskysymys on yksi tutkimuksen tärkeimmistä osatekijöistä. Opiskelijat voivat tunnistaa tutkimuskysymyksen.

Tutustu aiempiin Climate Detectives-hankkeisiin projektigalleriassa ja joihinkin erikoishankkeisiin.
Tutki paikallisia tiedotusvälineitä ja etsi artikkeleita, joissa käsitellään paikallisia ilmasto-ongelmia yhteisössänne.
Tarkista, onko viimeaikaisia ilmastotapahtumia koskevia raportteja, jotka voisivat auttaa sopivien kysymysten määrittelyssä.
Ota yhteyttä paikallisiin ympäristöviranomaisiin ja kysy, onko heillä huolenaiheita paikallisista ilmastokysymyksistä, kuten tulvista, myrskyistä tai biologisen monimuotoisuuden muutoksista.
Tunnista alueesi maantieteelliset piirteet ja elinympäristöt, jotka soveltuvat tutkittaviksi, esim. koulualueet, puistot, metsät, joet, vuoristot, hiekkarannat jne.

Oppilaita voidaan ohjata muotoilemaan hyvä tutkimuskysymys seuraavien kriteerien tai tutkimuskysymyssuunnittelijan avulla:

Sopiiko kysymys ilmastoteemaan?
Keskittyykö kysymys yksittäiseen ongelmaan tai kysymykseen?
Onko kysymys liian laaja vai liian suppea?
Onko kysymys selkeä ja ytimekäs?
Onko vastaus kysymykseen liian helposti saatavilla?
Onko kysymys toteuttamiskelpoinen (aikataulu, resurssien saatavuus, opiskelijoiden valmiudet)?

Löydät tutkimuskysymyssuunnittelijan ja lisätietoja tutkimuksen suunnittelusta osoitteessa opettajan opas.

Tutkittavien tietojen määrittäminen

Kun tutkimuskysymys on päätetty, ryhmien on suunniteltava, mitä maanhavainnointitietoja niiden on kerättävä.

Tutkimusta varten kerättävät tiedot voivat olla joko ammattilaislähteistä saatuja satelliitti- tai maanpäällisiä tietoja tai opiskelijoiden mittauksista saatuja tietoja tai näiden yhdistelmiä. Ryhmät voivat esimerkiksi tehdä säähavaintoja ja verrata niitä historiallisiin ilmastotietoihin.

Miten paikallisia maastotietoja voitaisiin kerätä?

Havainnot
Mitat
Laskenta
Kyselyt
Laboratoriokokeet
Kenttäkokeet

Miten satelliittitietoja voidaan käyttää?

Satelliittitietojen avulla voit seurata planeetallamme tapahtuvia muutoksia, kartoittaa metsäkatoa, mitata jäätiköiden sulavan jään määrää tai mitata maapallon lämpötilaa. Climate from Space ja EO Browser ovat kaksi verkkotyökalua, joiden avulla on helppo ja ilmainen pääsy EO ESA:n eri tehtävistä saatuihin satelliittitietoihin. Lisätietoja näistä työkaluista saat satelliittidataa käsittelevästä osiosta.

Tutkintasuunnitelman toimittaminen

Vaiheen 1 viimeinen vaihe on tutkimussuunnitelman toimittaminen. Tärkeimmät vaadittavat tiedot ovat seuraavat.

Hankkeen nimi
Mikä on tutkimuskysymyksesi?
Kuvaile paikallinen ilmasto-ongelma/ongelma, jota haluat tutkia.
Minkälaisia maanhavainnointitietoja aiot käyttää?
Kuvaile, miten aiot tutkia ilmasto-ongelmaa ja mitä tietoja aiot analysoida. Kuvailkaa myös, miten aiotte käyttää/kerätä tietoja.

Maanhavainnon ja ilmaston alan tutkijat antavat palautetta ja suosituksia esitetystä tutkimussuunnitelmasta.

Lisätietoja vaiheesta 1 ja sen eri vaiheista on osoitteessa opettajan opas

Vaihe 2 - Ilmasto-ongelman tutkiminen

Tässä vaiheessa oppilaat tutkivat vaiheessa 1 tunnistamaansa ilmasto-ongelmaa. Tätä varten oppilaat kerätä sopivia tietoja, kääntää nämä tiedot, analyysi niiden havainnot ja tehdä johtopäätöksiä.

Vaiheen 2 aikana ESA tai tarvittaessa kansallinen koordinaattori järjestää verkkotapahtumia, joissa ryhmät voivat "[...]".Kysy tutkijalta" ja saat taustatietoja ja vinkkejä.

Vaiheen 2 vaiheet:

Kerää tietoja

Vaiheessa 2 aloitetaan tietojen kerääminen, jotta voidaan vastata vaiheessa 1 määriteltyyn tutkimuskysymykseen. Maanhavainnointiaineisto, jota opiskelijat käyttävät Climate Detectives-hankkeessa, voi olla seuraavaa maanpäälliset mittaukset TAI satelliittitiedot. Oppilaat voivat myös käyttää tutkimuksissaan molempia tietotyyppejä.

On tärkeää, että kaikki kerätyt tiedot kirjataan ylös, ja tätä varten oppilaat voivat pitää päiväkirjaa tai kirjauslomakkeita, joihin kirjataan olennaiset tiedot.

Todisteita opiskelijoiden työskentelystä voidaan dokumentoida myös seuraavin keinoin.
Valokuvat paikasta, jossa tietoja kerätään.
Videot
Valokuvat tiimin jäsenistä työssä (varmista, että noudatat koulusi GDPR-sääntöjä).
Kuvakaappaukset kerättävistä tiedoista
Merkityt luonnokset kentällä tai laboratoriossa tehdyistä kokeista.

Tästä voi olla hyötyä, kun kerrotaan opiskelijoiden hankkeen kolmannen vaiheen aikana tekemästä työstä.

Jos oppilaat käyttävät satelliittitietoja ja -kuvia tutkiessaan ilmasto-ongelmaansa, heidän tulisi tehdä yksityiskohtaisia muistiinpanoja, kuten:
Mainitse linkki käytettyihin sovelluksiin
Päivämäärä, jona he hakivat tietoja
Haettu alue
Tallenna, onko kyseessä nykyiset vai historialliset tiedot
Hae ja tallenna tiedot
Lataa ja tallenna haluamiaan satelliittikuvia

Jos haluat lisätietoja EO-tietojen käyttämisestä, tutustu osoitteeseen satelliittitiedot jakso.

Tietojen järjestäminen ja hallinta

Ensimmäinen vaihe tietojen järjestämisessä on niiden kokoaminen sellaiseen muotoon, jota on helppo tulkita ja jossa muuttujien väliset suhteet ovat helposti havaittavissa.

Oppilaat voivat laatia selkeästi merkittyjä taulukoita tiedoista. Näiden avulla voidaan sitten luoda erilaisia kaavioita, joiden avulla voidaan esittää tietoja ja esimerkiksi kuvioita, suuntauksia ja yhtäläisyyksiä/eroja voidaan havaita selkeämmin.

Viivadiagrammit
hajontadiagrammit
trendikaaviot
pylväsdiagrammit
ympyrädiagrammit

Kun oppilaat rakentavat kuvaajia, heidän on otettava huomioon seuraavat seikat:
kuvaajan otsikko
selvästi merkittyjä akseleita
mittayksiköt
asianmukainen skaalaus

Opiskelijat voivat käyttää yksinkertaisia tilastollisia/matemaattisia laskutoimituksia, kuten otoskoko, keskiarvo, mediaani ja vaihteluväli.

Taulukoista ja kaavioista on hyötyä projektin kolmannessa vaiheessa, kun oppilaat jakavat tuloksiaan ja kertovat havainnoistaan.

Analysoi tietoja ja tee johtopäätöksiä

Kerätyt ja kootut tiedot muodostavat perustan ryhmähanketta koskevalle keskustelulle, päättelylle ja pohdinnalle. Opiskelijat voivat käyttää seuraavia kysymyksiä arvioidessaan, vastaavatko heidän havaintonsa heidän tutkimuskysymykseensä:
Onko selviä suuntauksia/kaavoja?
Mitä suuntaukset/mallit voivat tarkoittaa?
Onko epäyhtenäisyyksiä tai näyttääkö jokin asia virheelliseltä? Voidaanko ne selittää?
Voidaanko havainnoista tehdä johtopäätöksiä?
Onko päätelmissä rajoituksia?
Onko tutkimuskysymykseen vastattu riittävästi?
Tarvitaanko lisätutkimuksia?

Johtopäätökset ovat vaikea osa tutkimusprosessia, eikä tulosten ja johtopäätösten välinen ero ole aina selvä. Johtopäätöksessä olisi pyrittävä vastaamaan tutkimuskysymykseen, ja tulokset voidaan tarvittaessa esittää kuvaajassa, taulukossa tai piirakkakaaviossa, kuten edellisessä jaksossa.

Lisätietoja vaiheesta 2 ja sen eri vaiheista on osoitteessa opettajan opas

Vaihe 3 - Jaa tulokset ja vaikuta

Vaihe 3 on Climate Detectives-hankkeen viimeinen vaihe. Se on oppilaiden tekemän työn juhla. He ovat omaksuneet Climate Detectives:n roolin. Kuten kaikessa salapoliisityössä, tässäkin oli kyse paikallisen ilmasto-ongelman tunnistamisesta, sen tutkimisesta ja lopulta mahdollisen ratkaisun keksimisestä. Heidän salapoliisityönsä on valmis, ja he ovat valmiita ehdottamaan keinoa ongelman seuraamiseksi tai lieventämiseksi. He ovat valmiita VAIKUTA!Projektin päättyessä kaikki projektinsa jakavat tiimit saavat osallistumistodistuksen sähköpostitse.

Vaiheen 3 vaiheet:

Päätetään toteutettavista toimista

Vaiheen 2 tulosten ja johtopäätösten perusteella tiimit päättää toimista jotka on toteutettava heidän tutkimansa ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi. He ehdottavat, miten he voivat yksilöinä ja yhteisönä vaikuttaa asiaan, ja viittaavat samalla alkuperäiseen tutkimuskysymykseensä. Toimien ei tarvitse rajoittua kouluaikaan; oppilaat voivat esimerkiksi viedä ideoita kotiin ja ottaa perheensä mukaan toteuttamaan niitä jokapäiväisessä elämässään tai pitää esitelmän tai järjestää kampanjan koulussaan tai paikallisyhteisössään tietoisuuden lisäämiseksi. Aiempiin Climate Detectives-tapahtumiin osallistuneiden ryhmien määrittelemiä toimia ovat muun muassa seuraavat toimet sovelluksen kehittäminen auttaa käyttäjiä seuraamaan ja pienentämään hiilijalanjälkeään ja lisäämään tietoisuutta hiilidioksidipäästöistä. koulurakennuksen energiankulutus tai rakennus puutarhat pölyttäviä hyönteisiä varten.

Hankkeen esittely

Viestintä on arvokas tieteellinen taito, ja Climate Detectives-hankkeen kolmas vaihe tarjoaa opiskelijoille tilaisuuden edistää tätä taitoa. Oppilaat jakavat työnsä koululleen, ESA:lle ja Euroopan avaruusjärjestölle. Climate Detectives-yhteisö ja ehkä laajemminkin yhteisön. Näin kaikki voivat hyötyä ja oppia heidän työstään, ja oppilaat voivat samalla lisätä tietoisuutta tutkimastaan ongelmasta!

Joukkueet voivat esitellä tekemänsä työn monin eri tavoin, jolloin ne voivat selittää Climate Detectives-hankkeensa selkeästi ja ytimekkäästi. Oppilaat voivat suunnitella posteriesitys tehdystä työstä, tehdä diaesitys, luo verkkosivusto organisoida hankkeen tulokset ja viestiä hankkeen viestistä tai tuottaa lyhyt raportti elokuva heidän tutkimuksessaan.

Jaa projekti

Joukkueet voivat jakaa tärkeimmät tuloksensa ja toimensa Climate Detectives-yhteisön kanssa. Opiskelijoiden on kirjoitettava projektista yksinkertainen, kohdennettu yhteenveto, jonka tulisi sisältää seuraavat asiat.

Hankkeen nimi
Tutkimuskysymys
Yhteenveto hankkeesta
Tärkeimmät tulokset ja päätelmät
Toiminta, jolla voidaan vaikuttaa
Valinnainen: linkki hanketta käsittelevälle verkkosivustolle/videolle.

Yhteenvedon olisi perustuttava koko tutkimusajanjakson aikana tehtyihin muistiinpanoihin ja suoritettuihin töihin. Tähän sisältyvät suunnittelu-, tiedonkeruu- ja analysointijaksojen aikana kerätyt tiedot.