Hankkeen nimi: Saasteista kalakantoihin

College Hagelstein   Sint-Katelijne-Waver   Belgia

Miten veden laatu vaikuttaa eri kalalajien populaatiokokoon Flanderissa?

Olemme kolme opiskelijaa, Jesse, Dien ja Xander, College Hagelsteinista, ja tutkimme veden laadun vaikutusta kahden flaaminkielisen joen (Dijle ja Grote Nete) kalakantaan. Selvittääksemme tätä asiaa aloitimme tutkimuksemme arvioimalla veden laatua. Tämä tarkoitti eri parametrien, kuten happi-, typpi-, ammonium- ja fosforipitoisuuden, pH:n ja veden lämpötilan mittaamista. On tärkeää huomata, että Flanderissa jokemme eivät ole kovin puhtaita, kuten Flanderin ympäristövirastosta saadusta kuvaajasta näkyy. Ne ovat pahasti saastuneet erilaisten päästöjen ja kaatopaikkojen vuoksi. Tämä kuvaaja osoittaa selkeän korrelaation: suurempi makroravinteiden lajisto vesistössä merkitsee parempaa biologista vedenlaatua. Lisäksi kuvaajassa esitetyistä viimeaikaisista suuntauksista käy ilmi, että veden laatu on ollut nousussa, mikä johtuu todennäköisesti tiukempien ympäristömääräysten täytäntöönpanosta.
Kenttätyömme sisälsi kalastusretkiä Grote Nete- ja Dijle-joella. Käytimme kahta kiinteää teleskooppivavasta ja kahta tavallista vavasta, ja syötimme koukkuihin matoja, jotka ovat yleisesti houkuttelevia eri kalalajeille. Saaliiksi saamiemme kalojen määrä ja lajit kirjattiin huolellisesti ylös, jotta kalojen määrää ja veden laatua voitiin verrata toisiinsa. Kalastaessamme Dijlessä valitsimme paikan, jossa veden virtaus oli vähäistä. Kalojen houkuttelemiseksi annoimme veteen keitettyjen perunoiden seosta, joka oli maustettu kalanruoalla (Mondial-f bio mix). Käytimme kahta teleskooppivapaa, joissa oli kiinteät siimat, ja käytimme syötteinä kärpäsentoukkia. Neteessä valitsimme voimakkaampien virtausten vuoksi yhden teleskooppivavan, jossa oli kiinteä siima, ja kaksi heittovapaa. Hyödynsimme samaa menetelmää syöttinä maustettuja perunoita ja matoja.

Miten veden laatu vaikuttaa eri kalalajien populaatiokokoon Flanderissa?

Oheisessa taulukossa Dijle- ja Grote Nete -jokien vedenlaatuparametreja verrataan enimmäispitoisuuksiin, joiden perusteella vesistö voidaan katsoa puhtaaksi. Tummanvihreät pylväät edustavat puhdasta vettä koskevien normien raja-arvoa, jonka alapuolella olevat pitoisuudet ovat yleensä hyväksyttäviä, kun taas niiden yläpuolella olevat pitoisuudet merkitsevät mahdollisia huolenaiheita.
Nitraatin, hapen (8 mg/l on keskiarvo, eikä sitä suurempia arvoja pidetä erityisen huonoina) ja pH:n kaltaisten parametrien osalta sekä Dijlen että Grote Neten mittaukset ovat hyväksyttävällä alueella, mikä viittaa siihen, että veden laatu on näiltä osin yleisesti ottaen hyvä. Fosfaatin ja ammoniumin kaltaisten parametrien osalta, joissa mittaukset ylittävät tummanvihreät pylväät, on kuitenkin selvä merkki saastumisesta.
Erityisesti Grote Netessä fosfaattipitoisuudet ylittävät huomattavasti normin, mikä on vakava ongelma, sillä kohonnut fosfaattipitoisuus voi johtaa rehevöitymiseen ja aiheuttaa leväkukintoja, jotka vievät vedestä happea ja vahingoittavat vesieliöitä. Vastaavasti kaikki puhdasvesinormeja korkeammat ammoniumpitoisuudet voivat viitata orgaaniseen saastumiseen, joka on myös haitallista kaloille ja muille luonnonvaraisille eläimille.
Nämä havainnot ovat huolestuttavia, joten on välttämätöntä puuttua näiden epäpuhtauksien lähteisiin, jotta voimme säilyttää jokiemme ekologisen tasapainon ja niissä elävien eliöiden terveyden. Jätteiden ja valumavesien päästämisen lopettaminen näihin vesistöihin on tärkeä askel kohti puhtaampia ja terveempiä jokijärjestelmiä.

Tiimit luovat projektit, ja ne ottavat täyden vastuun jaetuista tiedoista.
← Kaikki hankkeet