Hankkeen nimi: Roiskelevy V Jälkikenkä

Joukkue: Salesialaiset

Pallaskenry   Pallaskenry   Irlanti   9 Oppilaan ikä: 16-17-vuotiaat

Vähentääkö "Trailing Shoe" -menetelmä lietteen levittämisessä keinolannoitteiden tarvetta viljelykasveilla/niityillä verrattuna "Splash Plate" -menetelmään?

Viljelyssä on otettava huomioon monia asioita, erityisesti se, miten olla mahdollisimman tehokas ja samalla kestävä. Tutustuttuamme erilaisiin lannoitusmenetelmiin törmäsimme erilaisiin lietelannan levitysmenetelmiin. Tämän jälkeen asetettiin kaksi päätavoitetta: 1) suorittaa koe, kerätä, muotoilla ja analysoida tiedot, 2) luoda keino levittää tuloksiamme yleisölle ja luoda tietoisuutta. Pellot muokattiin lietesäiliötä vetävällä traktorilla, ja molemmat lietteen levitysmenetelmät toteutettiin. Kummastakin menetelmästä kerättiin 100 g ruohoa, laitettiin dekantterilasiin, punnittiin ja lietteen levityksestä, laitettiin dekantterilasiin ja laitettiin uuniin 150 C:een 10 minuutin välein (3 tuntia), kunnes kuiva-aineen massa ei muuttunut. Kuusi viikkoa kestäneessä tutkimuksessa, jossa analysoitiin ruohon kasvunopeutta lietteen levitysmenetelmän perusteella, tuloksemme olivat seuraavat. Vaikka vapautuvissa kaasuissa ei ollut merkittävää eroa, jälkikengän kuiva-ainepitoisuus oli korkeampi, mikä viittaa korkeampaan ravinnepitoisuuteen, joka on hyväksi ympäristölle ja lehmille ja johtaa runsaampaan lihaan.

Kuusi viikkoa kestäneessä tutkimuksessa, jossa analysoitiin ruohon kasvunopeutta lietteen levitysmenetelmän perusteella, saatiin seuraavat tulokset.

Jälkikenkämenetelmällä levitetty liete edisti tehokkaammin nurmen kasvua kuin roiskelevymenetelmällä levitetty lietelanta. Nurmelle roiskelevymenetelmällä levitetty lietelanta johti korkeampaan kuiva-aineen %-painoon (nurmen paino veden poistamisen jälkeen), kun taas raakavalkuaispitoisuudet olivat korkeammat ja kuiva-aineen sulavuus (DMD) korkeampi.

- Kuiva-aine on veden poistamisen jälkeen jäljelle jäävien kokonaiskomponenttien (kuidut, proteiinit, tuhka, vesiliukoiset hiilihydraatit, lipidit jne.) osuus.

- DMD on elimistön imeytyvän ja käyttämän kuivamassan suhde.

- D-arvo on karjan sulavuuden mitta, jolla mitataan karjan sulavan rehun osuutta, joka koostuu raakavalkuaisesta, hiilihydraateista ja lipideistä.

-Veteen liukenevat hiilihydraatit ovat liukoisia sokereita, jotka vapautuvat nopeasti ruohosta pötsissä. Nämä sokerit ovat helposti saatavilla oleva energianlähde rehun sulattamisesta vastaaville pötsimikrobeille. Näin lehmät saavat enemmän energiaa.

Näistä tuloksista (alla olevassa kaaviossa) voidaan päätellä, että korkeampi kuiva-aineen % osoittaa korkeampaa ravinnepitoisuutta nurmessa.
Peräkengän kuiva-ainepitoisuus oli korkeampi kuin roiskelevyn levityksen, mikä osoittaa, että ravinteiden imeytyminen ruohoon peräkengän levityksestä oli parempi, mikä tarkoittaa, että ammoniakkia menetettiin vähemmän.
Runsaasti typpeä sisältävät lannoitteet voivat vaikuttaa ruohon raakavalkuaispitoisuuksiin, mikä voi selittää, miksi kontrollien raakavalkuaispitoisuudet olivat korkeammat.

Toissijaisena tavoitteenamme oli selvittää, miten levittää tätä tietoa yleisölle ja ennen kaikkea maanviljelijöille. Loimme esitteitä, jotka sisälsivät tietoa siitä, mistä hankkeessamme on kyse, ja siitä, mitä hyötyä on siitä, että lietteen levittämisessä käytetään jälkikengitysmenetelmää roiskeläppämenetelmän sijasta.

Lataa projektijuliste PDF

Tiimit luovat projektit, ja ne ottavat täyden vastuun jaetuista tiedoista.
← Kaikki hankkeet