Climate Detectives-hankkeet 2023-2024
Hankkeen nimi: Danielin tulvien tutkiminen satelliittikuvien avulla
7. Trikalan kokeellinen yläaste (Trikala) Trikala Kreikka
Miten Danielin tulvat kehittyivät ja miksi? Mihin toimiin yhteisömme voi ryhtyä välttääkseen vastaavat ongelmat tulevaisuudessa?
Tässä tapaustutkimuksessa latasimme satelliittikuvia EO Browserista asianmukaisen visualisoinnin avulla, jotta näemme Danielin vaikutuksen kehittymisen. Satelliittikuvien avulla havaitsimme ilmiön vakavuuden koko Thessaliassa. Neljän päivän aikana sateiden mukana pudonneet vesimäärät vastasivat maamme monilla alueilla vuodessa satavaa vesimäärää. Ensimmäisten päivien vesimäärät saivat viereisen Plastira-järven näyttämään merkityksettömältä. Itsehallinnollisten toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että tulvien torjuntasuunnittelu on puutteellista ja että paikalliset padot ovat epäonnistuneet. Koska vesi ei löytänyt riittävää purkautumisreittiä mereen, syntyi järvi Volosin ja Larissan väliselle alueelle, jossa aiemmin oli Karla-järvi. Päätämme, että maatalousmaan maksimointia koskevaa politiikkaa on muutettava siten, että Pinios-joen rantojen leventämishankkeet toteutetaan koko pituudeltaan. Hyväksymme myös ratkaisun, jonka mukaan eri kohtiin luodaan pieniä odotusaltaita, jotka vähentävät veden virtausta samanlaisissa olosuhteissa, jotta se voidaan tyhjentää vähitellen. Myös Karla-järven kuivuminen aiheutti ongelmia alueen ekosysteemille, ja ehdotamme sen asteittaista palauttamista.
Miten Danielin tulvat kehittyivät ja miksi? Mihin toimiin yhteisömme voi ryhtyä välttääkseen vastaavat ongelmat tulevaisuudessa?
Aluksi latasimme alueemme satelliittikuvat EO Browserista. Jotta vesimäärien visualisointi olisi voimakkaampaa, käytimme lähi-infrapunan SWIR-aallonpituuksia (Short wave Infrared composite). Niinpä vesistöt on kuvattu mustina alueina, koska ne absorboivat infrapunaa. Keräämiemme kuvien avulla loimme lyhyitä videoita (jotka muutimme myös gif-kuviksi) ilmiön kehityksen korostamiseksi. Niistä käy ilmi ilmi ilmiön vakavuus, joka kattoi valtavan alueen Thessaliassa. Tyypillistä on tulva-alueiden vertailu Plastira-järveen.
Keräsimme myös tietoja sademäärästä kyseisinä päivinä (Meteo). Suurin sademäärä Pelionin Zagorassa osoittaa, että viidessä päivässä satoi 1096 tonnia vettä 1000 neliömetriä kohti!
Larissan kaupungin keskimääräinen sademäärä (1955-2010) on 424,6 mm eli 424,6 tonnia vettä 1000 neliömetriä kohti (lähde: EMY)!
Kun keskimääräinen sademäärä on 400 millimetriä ja kun otetaan huomioon, että Thessalian pinta-ala on noin 14000 neliökilometriä, Thessalia sai noin viisi ja puoli miljardia tonnia vettä viidessä päivässä.
Koska vesi ei päässyt mereen, syntyi järvi Voloksen ja Larissan väliselle alueelle, Karla-järven entiselle paikalle. Karla-järvi tyhjennettiin vuonna 1962 maatalousmaan lisäämiseksi. Sidiropoulos et al. 2012 tekemän tutkimuksen mukaan kuivuminen aiheutti vakavia ongelmia ekosysteemissä, kuten pohjavedenpinnan alenemisen ja maaperän suolaantumisen. Niinpä 80-luvulla päätettiin luoda pienempi säiliö, joka näkyy asiaan liittyvissä kuvissa. Järven nykyinen koko tekee siitä Kreikan suurimman. Koska järvestä valuu vain vähän vettä mereen, järvi säilyttää kokonsa nykyäänkin noin 10-15%:n pienennyksellä.
On selvää, että tapahtuneet katastrofit olivat suurelta osin väistämättömiä. Asiantuntijoiden ruumiinavaukset osoittivat, että laajamittaiset tulvasuojelutyöt olivat puutteellisia ja että paikallisten patojen hallinta oli heikkoa. Nämä pahensivat sääilmiöiden vaikutuksia ja pahensivat seurauksia. Professori Nikitopoulosin (Thessalian yliopisto) mukaan (https://bit.ly/4apq9Aa) tutkimuksia tehtiin, mutta riskiä aliarvioitiin, minkä vuoksi hankkeita toteutettiin hyvin vähän. Koundourakisin artikkelissa http://bit.ly/3JaZMSU esitellään riskinhallintateorian (Domingo, 2020) mukaisesti vaiheet, joita on noudatettava tällaisten tilanteiden menestyksekkäässä hallinnassa. Ennustaminen, ennaltaehkäisy, oikea ja oikea-aikainen tiedottaminen sekä varautuminen ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat riskien hallintaan.
Asiantuntijoiden nykyiset ehdotukset https://bit.ly/3VPTJuy on tiivistetty seuraaviin ehdotuksiin:
Muutos maatalousmaan maksimointia koskevaan politiikkaan. Pinios-joen läheisyydessä olevat suuret maa-alueet on muunnettava tällaisten hätätilanteiden varalle.
Joen uoman leventäminen, tulvatasanteiden hävittäminen, penkereiden poistaminen, rantarakenteiden purkaminen, rautateiden, teiden, siltojen ja tulvantorjuntarakenteiden uudelleen suunnittelu, vaihtoehtoisten kanavien luominen Pinios-joelle ja pienten odotussäiliöiden luominen eri kohdissa veden virtauksen vähentämiseksi.
Edellä mainittu suunnittelu johtaa vaihtoehtoisten vesimäärien virtausreittien luomiseen ja vesivirtojen ajalliseen viivytykseen siten, että järjestelmä ei ruuhkaudu ja että sen tyhjennykseen jää riittävästi aikaa. Tärkeää on myös varhaisvaroitusjärjestelmän uudelleensuunnittelu.
Danielin kaltaisia ilmiöitä on tapahtunut aiemmin, ja niitä tapahtuu varmasti myös tulevaisuudessa. Niiden esiintymistiheys saattaa jopa kasvaa ilmastonmuutoksen seurauksena. Siksi meidän olisi tuotava asia esiin paikallisyhteisössämme, jotta voimme olla osa ratkaisua ja mentaliteetin muutosta alueellamme.
https://sidaf7th.blogspot.com/
Tiimit luovat projektit, ja ne ottavat täyden vastuun jaetuista tiedoista.
← Kaikki hankkeet