Ilmastodetektivien hankkeet 2022-2023
Hankkeen nimi: Papukaijalajien käyttäytymisen seuranta Reinin varrella
Joukkue: Vihreä papukaija joukkue
Itsenäinen Bonnin kansainvälinen koulu Bonn Saksa 4 Oppilaan ikä: 10-11-vuotiaat
Oletamme, että papukaijojen hyvä sopeutuminen uuteen elinympäristöönsä voi johtua ilmastonmuutoksesta ja että ilmaston lämpeneminen edistää papukaijojen leviämistä. H1: Oletamme, että kuumien päivien määrä vaikuttaa papukaijojen leviämiseen. H2: Oletamme, että papukaijat eivät syrjäytä muita lintuja tai lajeja. H3: Oletamme, että ihmiset ovat jo hyväksyneet luonnonvaraiset papukaijat kaupunkiin.
Bonnin climate detectives:n tutkimusryhmämme on asettanut tutkimusaiheekseen Reinin varrelle muutama vuosikymmen sitten ilmestyneen ja levinneen papukaijakannan selvittämisen. Tämä aihe ei ole ainoastaan paikallisesti tärkeä, vaan se vaikuttaa myös pohjoisen pallonpuoliskon maihin, joita ei voida kutsua eksoottisiksi. Rengaskaulapapukaija on kotoisin Keski-Afrikasta ja osista Aasiaa, kuten Intiasta. Ihminen on tuonut niitä Pohjois-Amerikkaan ja Euroopan maihin, kuten Belgiaan, Saksaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Pohjoisin papukaijaparvi löytyi Glasgow'sta. Useimmat kaupunkilegendat kertovat, että papukaijat, jotka eivät ole muuttolintuja, ovat luultavasti karanneet eläintarhasta tai lintujen kasvattajalta, ja nyt ne sopeutuvat menestyksekkäästi elämään useiden eurooppalaisten kaupunkien viileämmässä ilmastossa. Mielenkiintoista on myös se, että paleontologien Skandinaviasta löytämien 55 miljoonaa vuotta vanhojen fossiilien perusteella tutkijat viittaavat siihen, että papukaijat elivät ja kehittyivät pohjoisessa paljon aikaisemmin kuin on luultu. Näiden seikkojen perusteella voidaan olettaa, että papukaijojen hyvä sopeutuminen uuteen elinympäristöönsä voi johtua ilmastonmuutoksesta.
Tutkimme, miten ilmastotekijät tukivat papukaijojen sopeutumista ja niiden vuorovaikutusta ihmisen ja muun ympäristön kanssa. Jälkimmäinen oli meille erityisen tärkeää, koska paikalliset tiedotusvälineet raportoivat aika ajoin konflikteista, jotka johtuvat papukaijojen äänekkyydestä, siitä, miten ne roskaavat kaupunkia ja aiheuttavat vahinkoa taloille ja muille kiinteistöille.
Käytimme ja analysoimme ilmastotietokeskuksen (CDC) portaalin sekundääritietoja analysoidaksemme ilmastomuutoksia vuosina 1970-2022 Saksan eri alueilla.
Teimme lintuhavainnointia varten muistiinpanoja papukaijojen käyttäytymisestä.
Kehitimme itse kyselytutkimuksen, jolla mittasimme koulukavereidemme myönteisiä tai kielteisiä asenteita luonnonvaraisia vihreitä papukaijoja kohtaan.
Verrattaessa Nordrhein-Westfalenia ja Sachsenia havaittiin merkittäviä eroja sademäärissä ja keskilämpötiloissa. Mielenkiintoista on, että Nordrhein-Westfalenin korkeampi keskilämpötila johtuu pikemminkin pakkaspäivien pienemmästä määrästä kuin kuumien päivien suuremmasta määrästä. Tämä viittaa siihen, että papukaijat saattavat suosia leutoa talvikautta kuumien kesien sijaan.
Maastomittauksemme osoittivat, että lämpötilalla on heikko positiivinen korrelaatio (Pearsonin r = 0,25) ja havaintopäivällä kohtalainen positiivinen korrelaatio (Pearsonin r = 0,49), mutta ilmanpaineella on heikko negatiivinen korrelaatio (Pearsonin r = -0,3) havaitun papukaijamäärän kanssa.
Lintujen käyttäytymisen havainnoinnissa tutkimme papukaijojen sosiaalista toimintaa hyvin mielenkiintoisena ajanjaksona: helmikuun puolivälissä ja maaliskuun loppuun asti kestävässä pesinnässä. Luokittelimme 6 toimintatyyppiä: 1) papukaijaparvi etsii turvallista paikkaa tai ruokaa, 2) papukaijapariskunta, 3) papukaijat ja niiden pesä, 4) papukaijat taistelevat vihollisen kanssa, 5) papukaija vartijana tai ruokaa etsimässä, 6) ei papukaijoja tai muita lintuja. Helmikuussa havaitsimme, että papukaijojen toimintaa voidaan havaita lähinnä parin ja pesän ympärillä. Yksi niiden saalistajista, harmaa orava, oli havaittavissa muninta-aikana. Maaliskuun jälkipuoliskolla rengaskaulapapukit osoittivat enemmän aktiivisuutta laajemmassa yhteisössään, kun niitä havaittiin parvissa.
Itse laatimassamme kyselyssä havaitsimme, että vastaajien yleisvaikutelma luonnonvaraisista vihreistä papukaijoista on neutraali (keskiarvo = 2,95). Suurin osa vastaajista oli samaa mieltä siitä, että luonnonvaraisia vihreitä papukaijoja voidaan pitää Bonnin alkuperäisinä kuten muitakin lintuja, eivätkä he pidä papukaijoja erikoisempina (eksoottisempina, kauniimpina tai söpömpinä) kuin muita lintuja Bonnissa.
Mittauksemme ja analyysimme osoittivat, että ilmastotekijöiden muutokset suosivat papukaijojen leviämistä tulevaisuudessa. Se tarkoittaa, että meidän on totuttava siihen, että voimme elää kaupungeissa luonnonvaraisten papukaijojen kanssa.
Paikalliset tiedotusvälineet raportoivat aika ajoin konflikteista, jotka johtuvat papukaijojen äänekkyydestä, siitä, miten ne roskaavat kaupunkia ja aiheuttavat vahinkoa taloille ja muille kiinteistöille. Ratkaisuehdotuksina esitetään lähinnä papukaijojen karkottamista kaupungista esimerkiksi käyttämällä haukkoja luonnollisena saalistajana tai rakettiräjähdyksillä. Mielestämme nämä eivät ole hyviä ratkaisuja: Kaikissa toimissa olisi keskityttävä ennaltaehkäisyyn, ja parhaan keinon löytämiseksi meidän on ensin ymmärrettävä papukaijojen käyttäytymistä. Suosituksemme ovat seuraavien ongelmien ratkaiseminen:
Jos haluamme vähentää tai välttää papukaijojen rakennuksille aiheuttamia vahinkoja, paras ratkaisu on käyttää keinotekoisia pesiä.
Lintujen ulosteet ovat ongelmallisempi ongelma kaupungeissa, eivätkä ne liity ainoastaan papukaijoihin vaan myös kyyhkysiin. Useissa artikkeleissa huomautettiin, että lintujen guano voi sisältää sellaisia mikro-organismeja ja bakteereja, jotka voivat aiheuttaa sairauksia ja tarttua ihmisiin. Tässä tapauksessa paras ratkaisu olisi, jos asettaisimme puistonpenkit ja rentoutumispaikat kauas lintujen elinympäristöstä.
Nuorten climate detectives-tiiminä olemme vakuuttuneita siitä, että nämä väkivallattomat toimet, joissa keskitytään ennaltaehkäisyyn, voivat olla hyödyllisiä rauhanomaisen ja onnellisen yhteiselon kannalta vihreiden papukaijojen ja muiden eläinten kanssa.
Tiimit luovat projektit, ja ne ottavat täyden vastuun jaetuista tiedoista.
← Kaikki hankkeet